Löydä suunnittelun 100 pientä virhettä – ajoissa

31/08/2021

Testauksella ja protoilulla on merkittävä osuus onnistuneessa tuotekehityksessä.

Prototyyppien tehtävänä on osoittaa suunnittelussa piilevät epäkohdat sekä kehitettävän kohteen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. Jokainen suunnittelija on varmasti tästä samaa mieltä. Siitä huolimatta tämä kehitystyön keskeinen osa-alue yritetään usein ohittaa – monesti vedotaan kiireeseen tai kustannuksiin, sekä ajatellaan, että tämän päivän suunnittelujärjestelmät ovat aukottomia. Myös nykyaikaiset toimistot sekä kädentaitojen ja työkalujen puute ovat johtaneet siihen, että protoilu ja testaaminen jää usein tekemättä.

Tiedämme hyvin, että on huomattavasti halvempaa todeta suunnittelun aikana 100 pientä virhettä kuin yksi iso virhe lopputuotteessa tai -palvelussa!

Mitkä sitten ovat protoilun ja testaamisen kannalta oleellisia ja huomioonotettavia asioita? Asiantuntijamme koostivat aiheesta viisi vinkkiä:

Protoilun fasiliteetit

Protoilu ja testaaminen vaatii siihen suunnitellut tilat ja välineet, jotta suunnittelijat voivat suorittaa työt pienellä kynnyksellä ja turvallisesti. Yleensä perusvälineillä pärjää pitkälle, mutta sujuvaan protoiluun välineitä tarvitaan itse asiassa melko paljon. Niin se vain on, että elektroniikkaa ei voi protoilla ilman oskilloskooppia ja tinausasemaa, eikä ergonomiaa ei voi testata, jos ei saa rakennettua ergonomiamallia – kädessä pideltävää mekanismia. Muotoiluvaihtoehtoa ei taas voi arvioida kustannustehokkaasti ilman 3D-tulostinta. Ja entäpä käyttöliittymät? Klikkailtavat ja nopeasti toteutettavat prototyypit ovat oleellinen osa tuotekehitystä. Protoilukulttuuri ja fasiliteetit on järkevintä rakentaa ajan kanssa, jolloin isolta kertainvestoinnilta vältytään.

Nopeasti ja matalalla kynnyksellä

Protoilun tehtävä on auttaa suunnittelijaa ratkaisemaan suunnitelman ongelmakohdat mahdollisimman nopeasti – reaaliajassa ja inkrementaalisin stepein. Tämän vuoksi suunnittelukulttuurin tulisi olla protoilua tukeva ja välineet helposti suunnittelijan käden ulottuvilla. Monesti me suunnittelijat keräämme ongelmakohdat isoksi vyyhdiksi ja yritämme ratkaista kaikki ongelmat kerralla. Siinä sivussa unohdamme myös nopeat kokeilut/protoilut. Helposti liian aikaisessa vaiheessa keskitytään prototyypin ulkoisiin ominaisuuksiin, kun pitäisi keskittyä idean toimivuuden toteamiseen luovin menetelmin. Protoilussa tulisikin aina miettiä kustannustehokkainta tapaa todentaa asioita.

Prototypoinnin eri asteet

Yleinen helmasynti on, että protoista yritetään tehdä liian hienoja liian aikaisin. Tämä liippaa edellistä kohtaa läheltä ja tähän auttavat selkeät suunnitelmat sekä kehitysprosessin vaiheiden selkeä kuvaukset ja niiden tuntemus. Mitä tehdään ja mitä välineitä on käytössä missäkin prosessin vaiheessa. Mielestämme alkupään karkeat prototyypit, nopeat kokeilut tai suunnitelman alustava testaaminen kannattaa tehdä suunnittelijoiden toimesta, sillä heillä on paras tieto ideastaan. Protoilu on kuin piirtämistä – kaikki osaavat ja kädentaidot kehittyvät. Kun edetään kohti viimeistellympiä ja lopullisempia ratkaisuja, tarvitaan suunnittelijoiden tueksi ammattilaisia tuotannosta, valmistuksesta sekä kumppanuusverkostosta.

Ole avoin virheille

Prototyypin tehtävä on osoittaa suunnittelun virheet, ja virheiden tehtävä on taas koulia suunnittelijoista paksunahkaisia ammattilaisia. Tämä kannattaa sisäistää, sillä ei ole virhe tehdä virhettä. Virhe syntyy siinä, että virheitä pelätään. Tai siitä, että havaitusta ei oteta opiksi. No, se voi tietysti olla kova paikka itsetunnolle, jos suunnitelma osoittautuukin kelvottomaksi. Mutta toisaalta, jos suunnittelun kulttuuri on salliva ja avoin, ei ketään virheen vuoksi jalkapuuhun laiteta. Mitä nyt kollegat välillä voivat kahvipöydässä asiasta mainita…. 😊.

Testaa kunnolla ja kuuntele loppukäyttäjää

Ei riitä, että protoillaan, vaan pitää myös testata: kokeilla toimiiko, soveltuuko käyttäjälle, kestääkö käyttöä, jäävätkö sormet väliin, toimiiko loogisesti, onko ymmärrettävä, mistä painan seuraavaksi jne. Monesti etenkin käyttäjän mielipide on suunnittelijalle arka asia. Voi hyvinkin olla, että käyttäjä ei oikein tajuakaan suunnittelijan aivoituksia. Se hetki voi olla silmiä avaava – miksi näin kävi? Kollegoja kannattaa vaivata useasti käyttäjän ja koehenkilön rooliin. Yleensä aukottomimmaltakin tuntuvista suunnitelmista löytyy jatkokehitettävää, kun antaa toiselle suunnittelijalle oman suunnitelman testattavaksi. Me suunnittelijathan olemme erinomaisia myös palautteen annossa!