Uskallatko oikeasti ideoida?

LINKin viisi vinkkiä systemaattiseen ideointiin  

Ideoiden tuottaminen yhteissuunnittelun menetelmin on mukavaa, antoisaa ja helppoakin puuhaa yhdessä kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Joku osaa menetelmät ja joltakin luonnistuu fasilitointi. Porukka kasaan ja uusia ideoita tuottamaan. Välillä virkistetään mieltä ja sitten taas valetaan uusien menestystuotteiden tai -palveluiden vankkoja kivijalkoja. Meneeköhän asia ollenkaan näin? Ei ihan! Mukavasta asiasta on kuitenkin kyse, mutta kun ideoita kehitetään systemaattisesti, on siitä puuhastelu kaukana!

Mitä sitten kannattaa ottaa huomioon, kun tavoitteena on ideoida tuottavasti?

Kaikki voivat tuottaa ideoita – totta vai tarua?

Tämä on aivan totta ja organisaatioiden kulttuuria tulisi kehittää siihen suuntaan, että kaikki uskaltavat tuoda ideoitaan esiin juuri omalla tavallaan. Helposti ajatellaan, että ne, jotka ovat hyviä puhumaan tai piirtämään, ovat myös hyviä ideoimaan. Tämä on harhaluulo, koska näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään! Voi yhtä hyvin kysyä, onko silloin kirjailija, jos osaa hyvin kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä? Sama pätee piirtämiseen ja puhumiseen – erinomaisia ideoita voi tuottaa vähän tylsemmälläkin kynällä ja Runebergin taidoilla. Myönnettäköön tosin, että näistä ominaisuuksista on hyötyä ideoinnissa ja ongelmien ratkaisuissa.

Liiallinen taustatieto estää innovoinnin?

Tässä on harha, joka ei pidä paikkaansa ollenkaan. Tieto käynnistää ihmisten intuition, tiedostamattoman taustaprosessoinnin aiheesta. Intuitiota käytetään hyväksi, kun kehitetään uusia ratkaisuja ja tätä pitää hyödyntää. Jos sitten kehitetyt ratkaisut pyörivät kehää ja lähellä tunnettuja ja ilmeisiä ratkaisuja, on syytä vaihtaa menetelmiä, joilla pakotetaan ajattelemaan asiaa ihan toisesta suunnasta. Yhteisideoinnissa tästä vastaa fasilitaattori!

Lamppu syttyy juuri haluttuna hetkenä

Ei syty sitten millään, jos taustat eivät ole kunnossa! Ideoiden synnyttäminen ja tuottaminen rajatussa ajassa on erittäin haastavaa. Tässä kohdin tulevat ihmisten erilaiset ominaisuudet hyvin esille. Joillekin on huomattavasti helpompaa lähteä ex tempore ideointiin, kun toiset vaativat pidemmän orientoitumisajan. Tämä pitää ottaa huomioon etenkin, kun pidetään yhteisideointeja – ideoinnin briiffin eli tiedon ja sen synnyttämän intuition merkitys korostuu.

Dokumentoi tulokset ja nimeä ideat

Ideoinnissa dokumentoinnin merkitys on aivan kiistaton. Ideoista keskusteleminen helpottuu huomattavasti, kun niille keksitään nimet. Muistan yhdenkin ideoinnin, jossa idea nimettiin jeesukseksi, koska siinä rakenne nousi mekanismin avulla ylös. Kaikki muistivat idean. Dokumentoinnin tarkoituksena on homogenisoida syntyneet ideat samankaltaisella kynän jäljellä. Tällä estetään se, että vähän liukkaammalla kynällä tuotetut, heikommat ideat pääsisivät jatkokehitykseen, jonkin vähäisemmällä visuaalisella panostuksella keksittyjen kunkkuidisten sijaan.

Tällä kertaa vinkit kokosi idearikas toimarimme Jaska.

Jos tuntuu, että ideointi on jähmeää eikä oikein lähde käyntiin, järjestämme mieluusti Go-innovate session räätälöitynä juuri sinulle. Pirauta vaikka heti Jaskalle!

Lue myös mitä Jaska ja Jorma Leitzinger miettivät innovoinnista: LINK ja Leitzinger yhdistivät voimansa: innovaatiot syntyvät luovuuden ja tiedon liitosta

Tutustu referensseihimme