Kertakäyttömuotoilua vai kokonaisvaltaista strategiaa?

15/11/2022

LINKin muotoiluliiketoiminnasta vastaava Matti Mikkola istahti myyntipäällikkö Timo Mannerin kanssa keskustelemaan mitä teollinen muotoilu on ja miten sitä pitäisi hyödyntää.

Muotoilun hyödyntämisen pioneerit

Matti Mikkola toteaa heti alkuun: “On positiivista, että tietoisuus teollisen muotoilun hyödyntämisestä on lisääntynyt vuosien saatossa. Vähitellen on alettu ymmärtää mikä merkitys muotoilulla on ja miksi sitä on syytä hyödyntää. On paljon pioneeriyrityksiä, joissa teollinen muotoilu on ollut pitkään osa liiketoimintastrategiaa ja brändiä. Haasteena näen kuitenkin sen, että muotoilun hyödyntäminen on ymmärretty vain osassa yrityksiä. Ja on yhä edelleen niitäkin, joiden mielikuvissa teollinen muotoilu yhdistyy ainoastaan jonkin tuotteen tai laitteen ulkoiseen muotoon. Onneksi sentään enää harvoin törmää ajatteluun, että muotoilija astuu projektikuvioihin vasta kun tuote on jo lähes suunniteltu.”

Kertakäyttömuotoilu romukoppaan


Valmistavan teollisuuden taholla yleinen käytettävyys on jo aika hyvin ymmärretty olennaisena osana tuotetta. Matti Mikkolan näkemyksen mukaan kuitenkin pk-sektorilla olisi eniten tekemistä suhteessa muotoiluun yleisesti. “Ymmärrys kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja siitä missä kaikessa muotoilua voi hyödyntää, kaipaisi laajennusta. Muotoilu pitäisi olla osa liiketoimintastrategiaa ja brändiä. Muotoilun ei pitäisi olla kertainvestointi. Turhan usein ostetaan muotoilua kertaluonteisesti eikä hyödynnetä sitä strategisena voimavarana. Pitkäjänteisyys muotoilutoiminnan tekemisessä on kannattavaa. Muotoilua pitää johtaa ja se vaatii näkemyksellisyyttä. Muotoilun johtaminen vaatii tietysti henkilöresursseja ja taloudellista panostusta. Aina tätä resurssia ja osaamista ei ole yrityksen sisällä. Siksi on myös olemassa LINKin kaltaisia yrityksiä”, toteaa Matti.

Aku Ankallakin on design strategia !?


Timo Manner poimii keskustelusta esiin termit design-strategia ja design management: “Miten ne käytännössä kansantajuisesti pitäisi ymmärtää ja miksi ne ovat tärkeitä?” Tähän Matti vastaa: “Muotoilujohtaminen vastaa mm. siihen miten muotoilua käytetään hankkeissa, mikä on muotoilun rooli portfolion hallinnassa. Yritykselle on valtava hyöty, siitä että luodaan muotoilustrategia. On tärkeää, että muotoilulla ja brändillä on yrityksen sisällä “omistaja”. Muotoilustrategialla ja muotoilujohtamisella varmistetaan, että portfolio on kokonaisuus, tuotteet ovat käytettävyydeltään ja visuaaliselta olemukseltaan yhteneväiset. Etenkin ulkomaan markkinoille mentäessä sekava portfolio ei ole vakuuttava ja uskottava.”


“HAA! Aku Ankalla on siis design-strategia!”, oivaltaa Timo Manner ja jatkaa “Aku Ankalla on selkeä määritelty brändi ja ohjeistus. Vaikka piirtäjä muuttuu, konteksti ja brändi on selkeä. Esimerkiksi Carl Barks ja Don Rosa olivat tyyliltään erilaiset, mutta tekeminen on johdonmukaista ja tunnistettavaa.”

Strategialla ja muotoilujohtamisella kokonaisuus haltuun


“Yleensä on melko itsestään selvää, että yritykselle on luotu visualisen ilmeen ohjeistus. Ohjeistuksessa on määritelty esimerkiksi logot, värit, fontit, visualisen kuvamaailman periaatteet jne. Miksei muotoilusta ajatella samalla tavalla? “, kysyy Matti Mikkola


Eri muotoilun alueille voidaan luoda ohjeistoja. Aivan samoin kuin graafisen ohjeistuksen voi määritellä hyvin yksityiskohtaisesti, voidaan myös muita muotoilun elementtejä määrittää. Käyttöliittymien suunnittelun merkittävänä tukena on design-systeemi. Design-systeemeissä elementtejä on tosin paljon enempi kuin graafisessa ohjeistuksessa ja ne toteutuvat komponenttikirjastoina. Kaikkien tälläisten ohjeistusten tarkoitus on toimia ikäänkuin tyylikirjastoina. Ei riitä, että ohjeistus luodaan kerran. Ne ovat päivitettäviä dokumentteja.


Matti Mikkola toteaa: “LINKin suunnittelijoiden vahvuus tulee erityisesti esiin uuden toimeksiannon alkuvaiheessa, jolloin täytyy imeä sekä tuotteen, että yrityksen identiteetti todella nopeasti. On omaksuttava tekninen toimiala, ymmärrettävä miksi ratkaisu on olemassa, mikä on olennaista. Asiakasyrityksen kulttuuri ja olemus on oltava vahvana mukana kehitystyössä. Hyvin tehty design-strategia auttaa tässä.“


Ellei yrityksellä itsellään ole riittävästi resursseja muotoiluun, vahvan muotoilukumppanin käyttö kannattaa. Muotoilukumppani voi auttaa esimerkiksi ohjeistusten luomisessa. Kun kumppani oppii tuntemaan asiakasyrityksen toimintatavat, strategiset tavoitteet, toimialan, tekniset detaljit ja portfolion. Se on hyvä pohja vahvalle yhteistyölle ja menestystuotteille.

Jos haluat aiheesta turinoida lisää, pirauta Matille tai Timolle :

Matti Mikkola
Director, Design

+358 40 505 6156

Timo Manner
Sales Manager

+358 40 524 2740

Aiheen tiimoilta lisää luettavaa:

Jaa

Lue myös nämä

maalis 26

5%