Olemme kaikki havainneet tuotannollistaloudellisen toimeliaisuuden hiipumista. Se ei taida olla ihan vaan omasta aktiivisuudesta ja yrittämisestä kiinni- vai onko?
Mullistukset ympäristössä osoittavat aina rakenteiden heikot kohdat. Ensin tuli korona ja sitten Venäjän toimet. Seurauksia ei osattu mitenkään aavistaa. Naapurin toimien seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi, mikä kiihdytti inflaatiota, jota hillitsemään nostettiin korkoja. Korot hillitsivät kulutusta, ja tämä loi kroonisen uskon puutteen markkinaan, jota on vaikeaa tunkata ylös. Nyt meillä on taas uutta seurattavaa, kun Amerikka laittaa maailmankirjoja uusiksi. Voimme olla melko varmoja, etteivät mullistukset lopu tähän.
Puutetta innovaatiotaseessa
Meillä Suomessa yritysten asiat ovat erinomaisesti, mutta on myös monta murhetta. Yksi näistä on yritysten innovaatiotaseen heikko kunto. Tällä jos millä on vaikutusta koko kansantalouden kehittymiseen. Innovaatiotaseen tulee olla yrityksille yhtä tärkeä kuin yhtiön normaali tase. Väitänpä, että näin ei taida ihan olla, ja taantumassa innovaatiotaseen merkitys vain korostuu.
Kun kaikki normaalit toimet on tehty, mutta yrityksen liiketoiminta hiipuu eikä yrityksen kannattavuutta saada parannettua, on syytä tarkastella tekemistä hieman eri kulmista kuin mihin olemme tottuneet. On tehtävä jotakin toisin, jotta saadaan muutosta aikaiseksi. Sen sijaan, että surkuttelemme, että kaikki on sekaisin ja maailma on tullut hulluksi, voisimme miettiä, mitä uutta voimme tehdä. Olemmehan useassa mittauksessa vuosi toisensa jälkeen valittu maailman innovatiivisimpien kansojen joukkoon, onnellisuudesta puhumattakaan.
”Jotta saadaan muutos aikaiseksi, on tehtävä jotain toisin”
Yritysten tehtävä on pyrkiä säännöllisesti keksimään sellaista liiketoiminnallista tekemistä, joka tuottaa arvoa ja hyötyä sidosryhmille. On paljon asioita, joihin emme voi itse vaikuttaa tai joiden syntyyn emme ole millään tavoin syyllisiä. On keskityttävä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Avainkysymys on: ” Mitä asioita meidän tulee tehdä ja keksiä uudelleen, jotta saadaan lisää kannattavaa liiketoimintaa aikaiseksi?”
Lisäarvopalveluiden kehittäminen
Yksi ratkaisu kilpailukyvyn luomiseen on lisäarvopalveluiden systemaattinen kehittäminen sekä ketterän kehittämisen käynnistäminen. Lisäarvopalvelut ja niiden ketterä kehittäminen on monisäikeinen asia, jota tulee tarkastella holistisesti – maailman menon, teknologioiden, tuote- ja palvelustrategioiden sekä yritysten liiketoiminnallisten funktioiden näkökulmasta.
Mikä lisäarvopalvelu?
Lisäarvopalvelu voi olla sisäinen, tiedolla automatisoitava palvelu, oppiva algoritmi tai dataan perustuva ratkaisu. Toisaalta lisäarvopalvelu voi olla nimestään huolimatta fyysinen tuote, joka saa oikeutuksen olemassaoloonsa asiakas- tai palvelukokemuksen kautta. Yhtäältä lisäarvopalvelu voi olla myös puhtaasti palveluliiketoimintaan liittyvä ratkaisu, jossa on löydetty lähde tuottaa sidosryhmälle arvoa ja hyötyä, jolloin syntyy myös polku kaupalliseen transaktioon – sidosryhmä on valmis maksamaan lisäarvopalvelusta! Tai sitten lisäarvo palvelu on jotain aivan muuta?!
Lisäarvoa ja kilpailukykyä kehitettäessä on esitettävä suuri määrä kysymyksiä: ”Mitä tuotetta tai palvelua kehitetään? Kenelle se on tarkoitettu? Kuinka se toteutetaan? Sopiiko se yrityksen portfolioon ja brändiin? Kuka on valmis maksamaan palvelusta? Mitä teknologiaa se vaatii? Kuka osaa toteuttaa sen?”
Tutkimus – Kehitys – Innovointi
Yritykset satsaavat TKI-toimintoihin, osa enemmän ja osa vähemmän, mutta on koko joukko, jotka eivät tee asialle juuri mitään. Hankalinta on yrityksillä, jotka panostavat TKI-toimintaan, mutta muuttuneessa maailman tilanteessa panokset suuntautuvat väärään osoitteeseen, ja kovista satsauksista huolimatta liiketoiminta hiipuu. Kehittämistä on, mutta uudet avaukset uuteen näkökulmaan puuttuvat. Osa yrityksistä on melkoisen passiivisia kaiken kehittämisen edessä, ja kun liiketoiminta sakkaa, yritys on täysin riippuvainen suhdanteesta valitettavan pitkään. Yritykset voivat olla hyvin johdettuja, mutta innovaatiotaseeltaan heikossa hapessa. Jos tarkastellaan yritysten TKI-panoksia suhteessa liikevaihtoon, jäädään kilpailijamaista jälkeen. Jos tästä vielä erotellaan aivan uusien avausten, kuten lisäarvopalveluiden systemaattinen kehittäminen, ovat lukemat vieläkin alhaisemmalla tasolla. Yleisesti avoin ja etenkin systemaattinen ideointi, ideoiden nopea protoilu sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen on meillä lasten kengissä!
Ideat ovat siemenperunoita
Kaikki lähtee ideoista, suuresta määrästä ideoita. Ideat ovat innovaatioiden raaka-ainetta. Mikäli ei ole ideoita, ei synny myöskään yhtään innovaatiota. Meidän yrityskulttuurissamme on sellainen vinouma, että ajatellaan kaikkien ideoiden johtavan menestykseen ja että ideoita vain syntyy jostakin lähes itsekseen. Suurin osa ideoista on vain ”harmaata massaa”, joka mahdollistaa ”loistoideoiden” muodostumisen. Loistoidea on aina useiden ratkaisujen ja ”hoksaamisten” yhteensattuma ja -liittymä. Vaikka on loistoidea, suurin osa niistäkään ei tuota kaupallista innovaatiota.
Yllättävän usein törmätään harhaiseen käsitykseen, että idea olisi yhtä kuin innovaatio. Ei ole – ideat ovat raaka-ainetta, eli siemenperunoita. Jos ei ole keväällä siemenperunoita kylvettäväksi, syksyllä laari on tyhjä!
Lisäarvopalveluiden kehittäminen
Listasimme muutaman asian, jotka nousevat aina esille, kun lähdemme asiakkaidemme kanssa luomaan uusia lisäarvopalveluita.
- Oikea aika: Aina on oikea aika. Tämän tulisi olla yhtiön strategiasuunnitelmaan kirjattu toimi – ideoidaan ja määritellään lisäarvopalveluita vähintään kerran vuodessa. Kerätään ja dokumentoidaan kaikki ideat yhteen formaattiin.
- Mikä ratkaisu sopii meille?: Ei ole olemassa sellaista ratkaisua, joka voidaan antaa tarjottimella. On olemassa vain prosessi, polku, joka pitää kulkea ja tehdä tietyt asiat säännöllisesti, niin ratkaisut löytyvät aina. On turha esimerkiksi kysyä ”voisiko joku kertoa mitä konkreettista tekoälyratkaisuilla saadaan tehtyä – ei muuten voi, ihan itse pitää keksiä!”
- Keskitytään nippeliin: Fokus on aina paikallaan, mutta systemaattinen ja holistinen tuote- ja palvelustrateginen maailman muutosvoimien tarkastelu on syytä tehdä ainakin kerran vuodessa.
- Meillä on ideoita: Näin varmasti onkin, mutta tuotetaanko niitä uusien lisäarvopalveluiden kehittämisen näkökulmasta? On yhtä tärkeää tuottaa täysin uusia lisäarvopalveluiden ideoita kuin omaan operatiiviseen kehittämiseen liittyviä ideoita. Ideointi on systemaattinen ja pragmaattinen luova prosessi, johon täytyy osallistaa ihmisiä eri organisaation tasoista tasa-arvoisesti.
- Ei protoilla – suunnitellaan: Suunnittelijoiden helmasynti – halutaan suunnitella heti. Ideoita täytyy tuottaa systemaattisesti ja niitä arvioidaan ”rakastumatta”. Helmet poimitaan välittömästi protoiluun ja konseptointiin. Nyt ei ole suunnitteluun kiirehtimisen paikka.
Artikkelin kirjoittaja on LINKin toimitusjohtaja Jaakko Anttila, joka toimii myös Teknologiateollisuuden Yrittäjävaliokunnassa, Innovaatio- ja kasvuryhmässä, Teknologiateollisuuden Uudenmaan aluejohtokunnassa sekä on EK:n Yrittäjävaltuuskunnan jäsen. Vapaa-ajallaan Anttila ruuvaa vanhoja moottoripyöriä sekä veistelee huvikseen vanhoja hirsirakennuksia, ja juoksee maratoneja, kun kiireiltään ehtii.
