Saavutettavuus käyttöliittymäkehityksessä

Vaikka EU:n saavutettavuusdirektiivi koskettaakin tällä hetkellä pääasiassa julkisen alan toimijoita, saavutettavuuden huomiotta jättäminen ei ole vaihtoehto nykypäivän verkko- ja sovelluskehityksessä. Saavutettavuuden huomioiminen on paitsi lakisääteinen myös liiketoiminnallisesti järkevä toimintatapa, joka avaa ovia uusiin markkinoihin ja asiakasryhmiin. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa saavutettavuus ei muutenkaan pitäisi tulla yllätyksenä. Saavutettavuuden tavoitteena ei ole erillisten ratkaisujen luominen erityisryhmille, vaan yleispätevien ratkaisujen kehittäminen, jotka palvelevat mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa.

Mitä on saavutettavuus?

Saavutettavuus ja esteettömyys tarkoittavat ympäristöjen ja palvelujen suunnittelemista siten, että niitä pystyvät käyttämään mahdollisimman monet erilaisia ominaisuuksia ja tarpeita omaavat ihmiset. Tämä tarkoittaa toimintarajoitteiden huomioimista ja käytön mahdollistamista myös sairaille, vammaisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Fyysinen esteettömyys liittyy fyysisten ympäristöjen, kuten rakennusten ja joukkoliikenteen, suunnitteluun. Saavutettavuus taas liittyy aineettomien ympäristöjen, kuten digitaalisten palveluiden, suunnitteluun.

Digitaalisten palveluiden saavutettavuudella varmistetaan, että jokainen käyttäjä voi hahmottaa, ymmärtää, navigoida ja olla vuorovaikutuksessa digitaalisen tiedon kanssa. Tällaisiksi palveluiksi lasketaan muun muassa verkkosivut, verkkopalvelut, sosiaalinen media ja mobiilisovellukset. Digitaalisella tiedolla tarkoitetaan myös verkossa tarjottavaa sisältöä, kuten kuvia, videoita ja dokumentteja. Digitaalisia palveluita, materiaaleja ja elementtejä suunniteltaessa onkin hyvä tunnistaa, miten niistä pääsevät osalliseksi ihmiset, joilla on vaikeuksia esimerkiksi näkemisen, kuulemisen, puheen tai motoriikan kanssa. Myös kognitiiviset ja neurologiset häiriöt voivat vaikuttaa palveluiden käyttöön.

Miten saavutettavuus vaikuttaa käyttöliittymäsuunnitteluun?

Käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelijoilla on suuri vastuu käyttöliittymän saavutettavuuden toteuttamisessa. Suunnittelijoiden tulee tuntea käytettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät periaatteet ja vaatimukset, olla perillä lainsäädännöstä ja pystyä kommunikoimaan ja ohjaamaan käyttöliittymän toteuttajaa.

Saavutettava käyttöliittymä ottaa huomioon erilaiset käyttöskenaariot ja käyttäjien erilaiset tarpeet. Sisältöjen tulee olla visuaalisesti selkeitä ja johdonmukaisia sekä näkyä erilaisilla laitteilla. Sivuston tai sovelluksen rakenteen tulee olla suunniteltu niin, että se tukee avustavia teknologioita ja apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai selaimen saavutettavuuslisäosia. Myös helppokäyttöisyys on tärkeää—navigaation on oltava selkää ja tarvittavien toimintojen helposti löydettävissä. Sisältöjä olisi myös hyvä tarjota monikanavaisesti. Esimerkiksi käyttöoppaasta voisi tekstin lisäksi löytyä videoita, jolloin käyttäjä voi valita häntä parhaiten tukevan muodon.

Merkittävin saavutettavuuteen liittyvä ohjeistus on WCAG (Web Content Accesibility Guidelines, verkkosisällön saavutettavuusohjeet). Se on kansainvälinen ohjeistus, joka kattaa laajan joukon suosituksia, joiden avulla verkkosisältöjen saavutettavuutta voidaan parantaa. Ohjeet huomioivat muun muassa sokeuden ja heikkonäköisyyden, kuurouden ja huonokuuloisuuden, puhevammat, liikuntarajoitteet valoherkkyyden, oppimisen ja ymmärtämisen ongelmat sekä kognitiiviset rajoitteet. Ohjeistus ei ole täydellinen eikä huomioi kaikkia vammoja ja rajoitteita, mutta sitä käytetään usein saavutettavan käyttöliittymäsuunnittelun pohjana ja lainsäädännön minimivaatimuksena.

Saavutettavuuden parantamiseksi on tärkeää seurata myös alakohtaisia ohjeistuksia ja lainsäädännön kehitystä. Esimerkiksi pelialalla ja Applen tuotteissa on omat erityisvaatimuksensa, jotka täydentävät WCAG:n suosituksia. Käyttöliittymäsuunnittelijoiden ammattitaito ja jatkuva kehittyminen ovat avainasemassa, kun luodaan esteettömiä ja saavutettavia digitaalisia ympäristöjä kaikille käyttäjille.

Miksi saavutettavuuteen tulisi panostaa?

Saavutettavuuden huomiotta jättäminen ei ole vaihtoehto nykypäivän verkko- ja sovelluskehityksessä. Se ei ole pelkästään eettinen valinta, vaan myös lakisääteinen velvoite. Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi sekä Suomen Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ovat keskeisiä säädöksiä, jotka ohjaavat julkisen sektorin toimijoiden lisäksi myös tietyt yhdistykset ja yksityisen sektorin yritykset huomioimaan saavutettavuuden. Tämä tarkoittaa, että verkkosivustot ja mobiilisovellukset, jotka kehitetään tai ylläpidetään julkisin varoin, on suunniteltava esteettömiksi.

Vaikka yritys ei suoraan kuuluisi lainsäädännön piiriin, on tärkeää huomata, että julkisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet voivat olla merkittävä tulonlähde niille, jotka kykenevät vastaamaan sen asettamiin saavutettavuusvaatimuksiin. Ruoho ei aina ole vihreää aidan toisellakaan puolella, sillä EU:n ulkopuolisillakin mailla voi olla omia saavutettavuusvaatimuksia, esimerkkinä Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Saavutettavuusvaatimukset myös kehittyvät koko ajan. EU:ssa on esimerkiksi jo valmisteilla uusi direktiivi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista, joka ottaa kantaa myös sähköisten palveluiden esteettömyyteen. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tukee myös verkkoviestinnän esteettömyyttä, mikä korostaa saavutettavuuden tärkeyttä kaikille käyttäjille.

Saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä

Saavutettavuuden huomioiminen on siis paitsi lakisääteinen myös liiketoiminnallisesti järkevä toimintatapa, joka avaa ovia uusiin markkinoihin ja asiakasryhmiin. Esteettömyys on myös osa laajempaa sosiaalista vastuuta, joka edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa digitaalisessa maailmassa. Yritysten ja organisaatioiden onkin syytä pitää saavutettavuus mielessä kaikessa kehitystyössä, jotta ne voivat palvella kaikkia käyttäjiä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

”Saavutettavuuden huomioiminen ei ainoastaan laajenna tuotteen potentiaalista käyttäjäkuntaa, vaan myös parantaa sen käytettävyyttä ja suunnittelun selkeyttä”

Saavutettavuuden edistäminen on tärkeää, vaikka siihen ei olisi pakollista tarvetta. Se ei ainoastaan laajenna tuotteen potentiaalista käyttäjäkuntaa, vaan myös parantaa sen käytettävyyttä ja suunnittelun selkeyttä. Saavutettavuusominaisuudet eivät hyödytä vain niitä, joilla on erityisiä rajoitteita, vaan ne tarjoavat myös vaihtoehtoisia käyttötapoja ihmisille ilman vammoja. Esimerkiksi äänikirjojen suosio on kasvanut huomattavasti, ja ne ovat houkutelleet käyttäjiä yli alkuperäisten kohderyhmien, mikä on johtanut uusien palveluiden ja kirjojen käyttötavojen syntymiseen. Kun saavutettavuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, se ei muodostu suureksi erilliseksi kulueräksi.

Saavutettavuuden toteuttaminen vaati perehtymistä ja oikeanlaisen suunnittelutava. Sitä ei voida lisätä valmiiseen tuotteeseen irtonaisena palikkana, vaan sen tulee olla osa koko tuotteen suunnittelua ja toteutusta. Saavutettavuus on myös niin iso ja alati kehittyvä asia, että siihen tulee voida perehtyä ajan kanssa. Pelkkien teknisten ohjeistusten seuraaminen ei välttämättä tee tuotteesta saavutettavaa, vaan saavutettavuutta suunnittelevan henkilön tulee ymmärtää, miten erilaiset ihmisryhmät voivat todellisuudessa käyttää tuotetta.

Artikkelin kirjoittaja on UX & UI Designer Laura Pihl.
Laura on yksi LINKin suunnittelijoista, joka on perehtynyt saavutettavuuteen.

Laura Pihl
UX & UI Designer