Maailmantalous on erikoisessa tilanteessa. Tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa ja muutokset äkillisiä. Vaan eipä luovuta toivosta. Kriisin jälkeen tulee uusi nousu. Komponentti- ja materiaalipula on jo iskenyt vasten kasvoja ja yritykset miettivät kuumeisesti miten pehmentää muutosten vaikutusta. Toisaalta on syytä muistaa, että tuotteen tai palvelun kustannusrakenne on olennainen osa uudenkin tuotteen tai palvelun kehitystä, vaikka maailmantalous olisi mallillaankin.
Kustannusten nousun trendi näkyy myös konsulttiyrityksen tuotekehitysprojekteissa. Jari Lehikoinen, Onni-Matti Halkola ja Mika Tarvonen nostivat kissan pöydälle. He keskustelivat omista kokemuksistaan siitä miten tuotekehityksessä voidaan auttaa löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja ennakoimalla riskejä uusissa tai jo olemassa olevissa tuotteissa. Kaikilla kolmella konkarilla on pitkä kokemus tuotekehityksestä, isojen ja pienien volyymien tuotteista sekä elinkaaren aikaisista muutoksista. Cost reduction -projekteja on tehty ennenkin ja jokainen heistä tietää myös mitkä ovat tuotteen kustannusrakenteen hallinnan kannalta kriittiset kohdat.
Kustannusmeditaation avulla syntyy röntgenkatse!
“Tuotteen kustannukset alkavat syntyä jo ennen kuin ainuttakaan viivaa on vedetty”, toteaa Jari Lehikoinen. Jari heittää kehiin vielä kokemukseen perustuvan rajun väitteen: “Suomalaisissa yrityksissä tuntuu olevan usein kiire saada tuote valmiiksi, mutta tuotemäärittelyä ei malteta tehdä ennen suunnittelun aloittamista. Se kostautuu projektin myöhemmissä vaiheissa.” Onni-Matti jatkaa: “Alussa kannattaa haastaa, mitkä oikeasti ovat lähtövaatimukset. Asiakastarvetutkimus ei ole huuhaata. Helposti päädytään kehittämään tuote, jossa on ominaisuuksia, joita itse asiassa ei edes tarvita ja sitä kautta luodaan turhia kuluja.“
Harha-askel saattaa syntyä siitä, että lähdetään kiireellä suunnittelemaan ja unohdetaan miettiä mitä tapahtuu kun aloitetaan tuotanto. Onni-Matti toteaa: “Kokoonpanotestaus on oleellinen osa kehitystyötä. Tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman intuitiivinen kokoonpanoprosessi. Toisaalta lopputulema voi olla hyvinkin helposti kasattava, mutta osat ovatkin kalliita. Kustannusten optimointi vaatii siis varsin laajaa ymmärrystä kokonaisuudesta.”
Hiljaisen tiedon supervoima
LINKillä suunnittelijat työskentelevät monen toimialan ja teknologian laitteiden ja ratkaisujen parissa. Tästä porukasta löytyy monipuolista kokemusta ja kumulatiivista tietoa erilaisista toimittajista, materiaaleista, tuotantomenetelmistä ja teknologioista. Toisin sanoen, he ovat kerryttäneet melko ison hiljaisen tiedon kirjaston, josta ammentaa tietoa erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Saman tyyppiset haasteet voivat hyvinkin tulla esiin olipa kyse sitten mistä tahansa tuotteesta, vaikka toimiala olisikin aivan eri.
Mika tuo esiin omasta kokemuksestaan: “On etu kun saman katon alta löytyy kokemusperäistä tietoa kollegoilta niin teknisistä ratkaisuista kuin kustannustososta. Saadaan nopeasti kasaan eri alojen asiantuntijoiden näkemykset, vinkit ja kokemukset.“ Kustannustehokas ajattelumalli on mukana konsultin työssä ja parhaaseen lopputulokseen päästään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan ja oston kanssa. Jari kutsuu tätä leikkisästi myös kustannusmeditaation synnyttämäksi röntgenkatseeksi
Protoilun voima
Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että LINKin oma protopaja on ehdottomasti kehitystyön yksi tehokkaimmista työkaluista suunnittelijalle ja etu asiakkaalle. Kustannuksiin päästään tuotekehityksessä ja suunnittelussa kiinni tekemällä nopeita mockuppeja ja protoja, joiden avulla nähdään paitsi idea ja toimivuutta, myös kokoonpanon haasteita. Voidaan tutkia komponenttien saatavuutta ja hintatietoa tai voidaan optimoida suunnittelua. Jari toteaa: “Kustannuksia täytyy tuottaa suunnitteluvaiheessa, jotta päästään käsiksi siihen mitä kustannuksia tuotteelle lopulta tulee. Protoilussa ei voi säästää.“
Aina uuden kehittäminen ei ole uuden keksimistä
Kustannussäästöt tulevat hyvin usein näinä päivinä esiin markkinoilla olevissa tuotteissa komponenttien tai materiaalien saatavuuden tai hintojen nousun vuoksi. Kun lähdetään miettimään miten kustannuksia voisi karsia tai optimoida, on tiedettävä tietysti ensin mistä kustannukset syntyvät. “On turha säästellä senttejä, jos tuhlataan tonneja”, sanoo Jari. Kustannuksiin ja säästöihin voidaan vaikuttaa vain kokonaisuutta tutkimalla ja tiiviillä yhteistyöllä koko toimitusketjun kanssa. Pelkkä juustohöyläratkaisu ei toimi.
Loppukevennykseksi sopii Jarin ”aforismi”:
“Jos myynti hiljenee, ei kannata pysäyttää konetta.
Me kyllä sparrataan. Luodaan kustannusmeditaation avulla röntgenkatse, jonka avulla saadaan kone taas kulkemaan.“
Onni-Matti Halkola
Director, Technology
Jari Lehikoinen
Director, Development
Mika Tarvonen
Lead Engineer
