Tuotesuunnittelijat tietävät, että lopputuote pitää sisällään aina määrättömän määrän kompromisseja ja reunaehtoja, jotka on otettava huomioon kehitystyössä. Reunaehdot ja niiden mukanaan tuomat ”faktat” ovat kehityksen eliksiiriä. Suunnittelijat eivät ole vain uusien ratkaisujen synnyttäjiä, vaan myös tuoteongelmien ratkaisijoita. Tuoteongelmien ratkaiseminen on pragmaattista puuhaa, jossa pelataan faktoilla. Mutta ovatko kaikki reunaehdot todella totta?
Tuoteongelmien ratkaisun realiteetit
Suunnittelijaurani varrella erikoistuin tuotesuunnittelun lisäksi tuoteongelmien ratkaisemiseen. Vaikka prosessit olisivat kuinka hyviä, ongelmiakin syntyy – ja ne on korjattava nopeasti, jotta haitat ja riskit pysyvät hallinnassa.
Kun tuote on jo markkinoilla, jokainen virhe voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin ja taloudellisiin vastuisiin. Siksi ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää. Jos vahinko on jo tapahtunut, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan
Tapaus: vaihteiston laakerivauriot
Nuorena suunnittelijana sain esimieheltäni aikoinaan tehtävän: ”Asiakas pyysi meiltä apua ongelman ratkaisussa. Tutkipas Jaakko tätä tapausta seuraavaksi.” Hän muisti, että olin joskus maininnut tietäväni aiheesta jotain. Erään koneen vaihteiston laakereissa oli havaittu pistemäistä korroosiota eli pittingiä.
Pitting eli pistekorroosio oli ilmiönä tuttu konetekniikan opinnoista ja materiaalitekniikan labroista. Käytännön kokemusta minulle oli kertynyt työkoneiden vaihdelaatikoiden korjauksista, joissa laakerivauriot olivat arkipäivää – syynä yleensä liiallinen kuormitus tai epäpuhtaudet voitelussa
Faktojen metsästys alkaa
Perehdyttyäni dokumentaatioon huomasin nopeasti, että kyseessä oli laaja ongelma. Vaurioita ilmeni useissa eri vaihteistotyypeissä, joten yksittäinen suunnittelu- tai mitoitusvirhe ei tullut mielestäni kyseeseen.
Lähestyin ongelmaa pragmaattisesti ja analyyttisesti. Keräsin kaikki mahdolliset faktat, luokittelin ne ja loin syy-seuraustaulukoita. Osallistutin myös kollegoita, jotta en sokeutuisi omalle näkemykselleni. Vaikka olin jo alustavasti sulkenut suunnitteluvirheen pois, pidin sen silti mukana vaihtoehtona.
Juurisyy ja ilmeinen ratkaisu
Kehitysryhmän kanssa totesimme, että kondensoitunut vesi oli juurisyy pistekorroosioon. Vesi kertyi vaihteiston pohjalle, missä laakerit pyörivät – ja vesi tunnetusti aiheuttaa pittingiä. Ilmeinen ratkaisu oli estää veden pääsy vaihteistoon.
Perehdyin asiakkaan käyttämiin ratkaisuihin veden pääsyn estämiseksi. Löysin lähes 150 erilaista versiota – useimmat variaatioita toisistaan, mutta yksikään ei ollut täysin vedenpitävä, kirjaimellisesti.
Kehitin uuden ratkaisun, joka estäisi kondensoitumisen tehokkaammin ja korvaisi mahdollisimman monta vanhaa versiota. Prototyypit testattiin, ja tulokset olivat lupaavia – kondensoituminen saatiin lähes täysin estettyä. Tuotanto käynnistettiin ja korjaussarjoja lähetettiin ympäri maailmaa.
Ei vettä – vauriot jatkuivat
Ilo loppui kuitenkin lyhyeen: Vauriot jatkuivat. Vesi ei enää ollut ongelma, mutta laakerit vaurioituivat silti. Olimme ihmeissämme.
Samaan aikaan laatuosastomme sai tiedotteen maailmanjohtavalta saksalaiselta laakerivalmistajalta: erässä heidän laakereitaan oli havaittu karkaisuvika. Anturivika karkaisulinjalla oli johtanut väärään lämpötilaan – ja tuloksena oli laatuvirhe, jonka yhtenä ilmentymänä oli pitting.
Tarkistimme koodit – ja kyllä, juuri nämä vialliset laakerit olivat käytössä vaurioituneissa vaihteistoissa.
Juurisyy ei ollutkaan vesi, vaan vialliset laakerit. Olimme siis kehittäneet ilmeisen ratkaisun – ja ratkaisseet väärän ongelman.
En tiedä, onko ”väärin perustein” kehittämäni ilmeinen ratkaisu enää käytössä, mutta siitä tuli mielestäni erinomainen. Se täytti vaatimukset, korjasi oletetun ongelman ja korvasi joukon vanhoja ratkaisuja. Tässä tapauksessa ”vääränä profeettana” toimi maailman johtavan laakerivalmistajan tuote, jota ei koko projektin aikana tajuttu kyseenalaistaa. Jos olisi tajuttu, projekti olisi ollut aika tavalla erilainen.
Väärien profeettojen tunnistamisen ABC
Kyseenalaista kaikki:
Suurin virhe tehdään, kun uskotaan sokeasti ”faktoihin”, joita ei ole kunnolla tarkistettu. Jokainen oletus on potentiaalinen harha.
Pyhät lehmät:
Kaikissa tuotteissa on osia, joihin ei ”saa” koskea – vaikka sokea näkee kepilläänkin, että ratkaisu on aikansa elänyt. Tämä korostuu erityisesti Cost Reduction -hankkeissa. Joskus kyse on siitä, että ratkaisun on kehittänyt ”taho”, jonka tekemisiin ei sovi puuttua. Kaikki kohdat tulee alistaa tarkastelulle.
Osallistaminen:
”Väärät profeetat” löytyvät parhaiten ryhmätyöllä. Yksin tehtäessä tulee helposti mentyä halpaan, eikä kyseenalaistamista tehdä riittävästi. Hyvä porukka seuloo virhepäätelmät tehokkaammin
Tarinan opetus
Kun villakoiran ydin selvisi, me todellakin nauroimme asialle. Menimme todella halpaan ja meille ei tullut pieneen mieleenkään kyseenalaistaa ongelman ydintä. Näin on varmaan käynyt muillekin suunnittelijoille. Tärkein oppi, jota olen tämän jälkeen noudattanut koko urani ajan, on tämä:
Tuotesuunnittelussa positiivinen kriittisyys on erittäin tärkeää. Ilmeinen ratkaisu ei välttämättä ole oikea tie. Älä usko kaikkea. Älä oleta. Terve kyseenalaistaminen on suunnittelijan yksi tärkeimmistä työkaluista. Hankkiudu sellaiseen seuraan, jossa voit näin tehdä.
LINK on integroidun kehittämisen edelläkävijä, joka keskittyy tuote- ja palvelusuunnittelun haasteisiin yhdistäen digitaalisen ja fyysisen maailman. LINK tarjoaa strategista kumppanuutta tuote- ja palvelukehityksessä, keskittyen sekä käyttäjän että liiketoiminnan tarpeisiin. Artikkelin kirjoittaja, LINKin toimitusjohtaja Jaakko Anttila, on toiminut koko työuransa integroidun kehittämisen parissa.
