Tutkimus ja konseptointi – Projektin kriittisin vaihe
19/09/2024
Tuotekehityspäällikkö Rami Raute on pitkän uransa aikana perehtynyt erilaisiin menetelmiin sekä ideointiin että tuotekehtiysprosesseihin liittyen. Tässä artikkelissa Rami Raute lähestyy sisältöjen merkitystä tuotekehityshankkeissa. Miten hankkeet tulisi toteuttaa, jotta voidaan saavuttaa tavoitteita, joihin ei ole suoria vastauksia ja joissa uusien tai tuntemattomien tekijöiden rooli on suuri?
Lean-kulttuurin myötä ketterän kehityksen mallit ovat tulleet osaksi tuotekehitystyön arkea. Monesti kuitenkin tuntuu, että jotain olennaista puuttuu tuotteiden arvon ja sisältöjen kehittymisen näkökulmasta katsoen. Tuotekehityksen prosesseista ja metodeja on tutkittu ja kehitetty vuosikymmenten ajan. Voisi kuvitella, että näinä päivinä oltaisiin jo ymmärretty, mitkä ovat kehitysvaiheen kriittisimmät kohdat. Kuitenkin samat ongelmat tuntuvat edelleen vaivaavan kehityshankkeita ja tuotekehitysprojekteja..
20/80 – uusi tuotevariantti
Luodessamme uutta tuotevarianttia tai uutta tuotetta, jossa projektin painopiste on uuden tuotteen yksityiskohtaisen suunnittelun toteutuksessa, tuotekehitysprojekti rakentuu yleensä seuraavasti:
Aluksi otetaan huomioon tavoitteet tulevalle tuotteelle eli luodaan tuotespesifikaatio.
Tuotespesifikaation perusteella luodaan joukko ideoita ja konsepteja, joissa kuvataan tai joihin luodaan konkreettinen visio uudesta tuotteesta, jossa merkittävä osa ratkaisuista ja käytettävistä teknologioista on tunnettuja.
Ideoinnin ja konseptikehityksen osuus on tällaisessa hankkeessa 20% ja varsinaisen suunnittelutyön 80%.
80/20 – täysin uusi tuote
Entäpä, jos kyse onkin kokonaan uuden tuotteen luomisesta? Jos tuote keskeiseltä olemukseltaan ja teknologioiltaan poikkeaa radikaalisti aiemmasta, tarvitaan uudenlaista lähestymistä.
Emme tiedä tulevasta tuotteesta kuin keskeiset tavoitteet
Visio tuotekonsepteista puuttuu tai on ratkaisevalla tavalla avoin
Pystymme helposti tunnistamaan, että konseptikehitystä ja ideointia tarvitaan ratkaisevalla tavalla lisää. Jopa niin paljon, ettemme pysty tunnistamaan hetkeä, jolloin siirrymme varsinaiseen suunnittelutyöhön. Kirjassaan ”Toyota product development” Jeffrey Liker kuvailee laajalti Japanissa pitkään käytettyä tuotekehitysmallia, jossa kehitysvaihe koostuu 80% rinnakkaisesta kehitysosuudesta ja 20% tehokkaasta simultaanisesta tarkkoihin konsepteihin perustuvasta teknisestä suunnitteluvaiheesta.
Likerin kuvaamassa mallissa painopiste on alkuvaiheen rinnakkaisessa kehittämisessä, kriittisten ongelmien tunnistamisessa ja ratkaisujen tuottamisessa. Toisin sanoen projektin kriittisin vaihe on tutkimuksen ja konseptointiin käytettävä aika ja resussit. Ratkaisuissa painotetaan erityisesti ratkaisujen riittävää laatua. Ketterillä kehitys- ja prototyyppimenetelmillä pystymme kehittämään uusia asioita rinnakkain projektin konsepteja kehittävässä vaiheessa. Pysymme varmistamaan niiden toteutettavuuden ja valmiusasteen, jossa ne ovat siirrettävissä suunnitteluun. Menetelmässä havaitaan nopeasti, jos jokin kehitettävistä osa-alueista on kokonaisuuden kannalta erittäin vaativa tai vaikuttaa kokonaisaikatauluun.
Suomalaiseen teollisuuteen ja erityisesti tuoteteollisuuteen, kohdistuu jatkuva vaatimus tehokkuuden ja sarjavalmistettavuuden kehittämisestä. Mielestäni tuotteita kehittävien yritysten tulisi miettiä myös prosessejaan ja toimintakulttuuriaan tuotteiden kehittämisen ympärillä. Jos konseptivaiheessa säästetään, päädytään implementointivaiheessa keksimään pyörä uudelleen ja korjaamaan konseptivaiheen virheet. Seurauksena projektin venyminen ja kustannusten nousu.
Ketterä kehittäminen, lean ja muut taikasanat ovat vain sanoja, jos toimintakulttuuri ei omaksu oppeja siten, että niistä on käytännössä hyötyä.
Summa summarum
Alustavaan tutkimiseen ja konseptointiin käytetty aika on investointi, joka maksaa itsensä takaisin projektin myöhemmissä vaiheissa.
Riskien vähentäminen: Alustava tutkimus auttaa tunnistamaan mahdolliset riskit ja haasteet ennen kuin ne muuttuvat suuremmiksi ongelmiksi. Ajan ja resurssien säästö myöhemmissä vaiheissa.
Parempi ymmärrys asiakkaiden tarpeista: Syvällinen tutkimus ja konseptointi auttavat ymmärtämään asiakkaiden tarpeita ja odotuksia paremmin. Eli varmistetaan, että lopputuote vastaa markkinoiden vaatimuksia.
Innovaatioiden edistäminen: Alustava tutkimus ja konseptointi tarjoavat tilaa luovuudelle ja innovaatioille.
Tehokkaampi suunnittelu: Kun konsepti on hyvin määritelty, suunnittelu- ja kehitysvaiheet sujuvat tehokkaammin. Vähentää tarpeettomia muutoksia ja parantaa projektin aikataulun hallintaa.
Kustannusten hallinta: Hyvin suunniteltu konsepti auttaa hallitsemaan kustannuksia paremmin, koska se vähentää tarpeettomia muutoksia ja uudelleensuunnittelua myöhemmissä vaiheissa.
Sidosryhmien sitouttaminen: Alustava tutkimus ja konseptointi tarjoavat mahdollisuuden sitouttaa sidosryhmät, kuten asiakkaat, toimittajat ja tiimin jäsenet, varhaisessa vaiheessa. Tämä parantaa yhteistyötä ja varmistaa, että kaikki ovat samalla sivulla.
Artikkelin kirjoittaja Rami Raute työskentelee LINKillä tuotekehityspäällikkönä. Ramilla on 25 vuoden kokemus tuotekehityksestä eri teollisuuden aloilta.
LINKin GO-Innovate -palvelu, ProtoHUB ja Ramin työkalupakki ovat valmiina toimiin. Ratkaistaan tuotekehityshaasteet yhdessä.
