Integroitu kehitys (IPD) lisää yrityksen liikevaihtoa ja kannattavuutta – tässä on suomalaisten mahdollisuus! Integroitu lähestymistapa yhdistää monialaisen tiimityön, asiakaslähtöisyyden ja innovatiivisen kehityksen, mikä johtaa parempiin tuotteisiin, lyhyempiin kehitysaikoihin ja kustannussäästöihin!
Integroitu kehittäminen on monialaista yhteistyötä, jossa eri alojen asiantuntijat, kuten mekaniikkasuunnittelijat, teolliset muotoilijat, elektroniikkasuunnittelijat, palvelumuotoilijat, käyttöliittymäsuunnittelijat, ohjelmoijat, prototyyppien valmistajat, markkinoijat, myyjät ja tuotantohenkilöstö jne., työskentelevät yhdessä koko kehitysprosessin ajan. Projektin johtamiselta vaaditaan dynaamisuutta ja riittäviä vapauksia, mutta määrätietoisesti ja tuloshakuisesti. Yrityksen johdon tehtävä on antaa tukea ja sen on oltava reaaliaikaisesti tietoinen kehityshankkeen etenemisestä. Kun kaikki näkökulmat huomioidaan jo varhaisessa vaiheessa, tuotteen laatu paranee, virheiden määrä vähenee ja loppukäyttäjä saa markkinoiden parhaan tuotteen ja kilpailija kalpenee. Nopeampi tuotekehitys tarkoittaa myös nopeampia lanseerauksia ja suurempia liikevaihtomahdollisuuksia – Time to Market on yksi integroidun kehittämisen avainteeseistä!
Lätkäjoukkueen tehojen salaisuus
Jääkiekko on loistava esimerkki integroidusta kehityksestä. Joukkueessa yhdistyvät eri-ikäiset ja -tasoiset pelaajat. Osa jo valmiita ”superstaroja”, osa nuoria ja vielä varsin kokemattomia, mutta joille annetaan vastuuta ja lupa kompastella. Aina joukkue ei ole paperilla all stars -joukkue, mutta silti se pärjää ja voittaa mestaruuksia. Joukkueena saumattomasti pelaava tiimi vetää aina pidemmän korren kuin yksilösuorittajista koostuvaa all stars-joukkue.
En voi tituleerata itseäni miksikään lätkäasiantuntijaksi, mutta lätkämaallikkona voisin analysoida asiaa seuraavasti: Lätkän perusta on juniorityössä, eli siis koulutuksessa, jossa hyviä yksilöitä kehitetään osana joukkuetta. Tämä tuottaa maailmanluokan pelaajia ja vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Opitaan voittamaan ja häviämään reilusti, mutta ennen kaikkea syntyy yhdessä tekemisen ja voittamisen kulttuuri, jossa eri tasoiset yksilöt saavat loistaa joukkueen sisällä. Yhteistä suunnitelmaa luodaan joukkueena ja sitä toteutetaan yhdessä. Tärkeää on, että tekemistä johdetaan vision kautta. Kun on tiukka paikka ja mennään jatkoerille, Suomi vie ne aina hyvällä prosentilla. Ratkaisijat löytyvät kovassa paikassa – tämä kertoo jotain suomalaisesta luonteesta ja sisusta!
Integroitu kehittäminen ei ole pelkkä prosessi
Jos palataan takaisin omalle kotikentälle, eli kehittämiseen, lätkäjoukkueen mallia voidaan verrata vallan mainiosti menestyksekkääseen integroituun kehittämiseen. Integroidun kehittämisen kaava on perin yksinkertainen; palkataan eri alojen parhaita asiantuntijoita tekemään kehityshanketta yhdessä ja johdetaan sitä vision kautta.
Ydinasioita ovat:
- Yhteistyö ja keskinäinen arvostus: Jokaisen osaaminen on tärkeää ja jokaisen osaamisen on saatava tilaa.
- Avoin ajattelutapa ja ideointikulttuuri: Yhteisideointi on tehokkaampaa kuin yksinpohdinta.
- Yhteinen visio: Yhdessä sovittu päämäärä ohjaa työskentelyä ja tarvittavia painotuksia.
- Pelisilmä ja huumori: ranteet valkoisina mailan vartta puristaen ei rannareita ylämummoon lähde. Autoritäärinen ote ei toimi
”Integroitu kehittäminen ei ole pelkkä prosessi, vaan kulttuuri. Se voi toimia eri kehitysmenetelmien kanssa, oli kyseessä vesiputousmalli, tuplatimantti tai sprinttimalli.”
Kutsu kulttuurimatkalle
Jotta integroidusta kehittämisestä saadaan täysi hyöty irti, tarvitaan muutoksia ajattelutavassa. Kutsunkin kaikki ammatikseen kehittämistä toteuttavat asiantuntijat kulttuurimatkalle muutaman teesin myötä:
Kuuntele muita: Integroidun kehittämisen hankalin asia tulee meidän kaikkien koulutuksen perimästä. Meille on opetettu, että juuri se ala, jota opiskelet, on se, joka on oikein ja tärkein. Tämä on synnyttänyt meille ”oikeassa olemisen dilemman” sekä omien periaatteiden vankkumaton puolustamisen. Integroidussa kehittämisessä ei yksinkertaisesti voi pitää kynsin ja hampain kiinni omista ajatuksistaan. Integroidussa kehittämisessä pitää hyväksyä, että kaikki muutkin ovat yhtä oikeassa ja muidenkin ratkaisuehdotukset ovat yhtä oikeita ja ehkä jopa parempia kuin omasi.
Ideoi avoimesti: Me suomalaiset kehittäjät olemme erinomaisia yksinkehittäjiä, mutta meillä on valitettavan usein erittäin rajallinen kyvykkyys ideoida yhdessä. Yhdessä ideointi menee usein tilaan, jossa myönnetään ja kielletään samassa lauseessa. Ei ole kovinkaan outoa, että yhteisissä ideoinneissa joku keksii ideoita ja loput keksivät niistä ongelmia. Integroidun kehittämisen ytimessä on yhteinen ja avoin ilmapiiri ideoinnille. Ideoita tuotetaan ja ideoita arvioidaan yhdessä koko prosessin ajan, ja ne tarkentuvat koko ajan tiiviimpään muotoon. Kaikki menestystuotteet ja -palvelut ovat olleet joskus vain pelkkiä ideoita ja siksi niitä kannattaakin viljellä laajasti, mutta koordinoidusti.
Monipuolinen tiimi: Menestys syntyy erilaisten asiantuntijoiden yhteispelillä – ei pelkästään all star-joukkueella. Voittavassa joukkueessa on tilaa eri alojen asiantuntijoille ja eri taustaisille asiantuntijoille. Kaiken kokenut konkarikin voi yllättyä nuoren ja innokkaan kollegan huomioista ja kauppatieteilijä voi yllättää insinöörin teknisissä asioissa. Integroidun kehittämisen ydinajatus on, että tarkoituksellisesti osallistetaan ja törmäytetään erilaisia ajatuksia ja osaamisia. Oleellista on, että kenenkään ajatuksia ja ideoita ei väheksytä. Se kaivattu ratkaiseva huomio voi tulla joskus hieman epätavallisestakin näkökulmasta.
Johtaminen vision kautta: Integroidussa kehittämisessä johtaminen perustuu visioon, jota asiantuntijat voivat haastaa vision, ei johtajan, näkökulmasta. Kun yhteinen visio on luotu, kehitysryhmä noudattaa sitä systemaattisesti. Visiolla johtaminen vaatii joustavuutta ja pelisilmää, sillä autoritäärinen johtaminen ei sovi tähän. Johtaminen tarkoittaa myös painotusten muutosten ymmärtämistä ja hyväksymistä – välillä jollekin ominaisuudelle kumarretaan ja jollekin pyllistetään.
Anna yksilöille tilaa loistaa: Integroitu kehittäminen sallii myös ”starailun”. Vaikka integroidun kehittämisen ytimessä on yhdessä tekeminen, yksilöiden on saatava loistaa oikeissa paikoissa. Muun kehitysryhmä hyväksyy tämän, kun ”starailu” palvelee yhteistä visiota ja agendaa. Oman agendan ja vision edistäminen ei kuulu integroituun kehittämiseen. Ratkaisijoita tarvitaan myös tässä pelissä, sillä voittavan maalin tekijä luo voiton koko porukalle – ei itselleen.
Johtopäätökset
Integroidun kehityksen periaatteet ja käytännöt tarjoavat merkittäviä etuja verrattuna tavanomaiseen kehittämismalliin. Monialainen tiimityö, asiakaslähtöisyys ja innovatiivinen johtaminen parantavat tuotteen laatua, vähentävät kehitysaikaa ja kustannuksia sekä lisäävät asiakastyytyväisyyttä.
Väitän, että jos integroitua kehitysmallia käytettäisiin laajemmin, yritykset voisivat kasvattaa merkittävästi liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan. Suomessa olisi valtava potentiaali hyödyntää toistemme osaamista tehokkaammin.
LINK on integroidun kehittämisen edelläkävijä, joka keskittyy tuote- ja palvelusuunnittelun haasteisiin yhdistäen digitaalisen ja fyysisen maailman. LINK tarjoaa strategista kumppanuutta tuote- ja palvelukehityksessä, keskittyen sekä käyttäjän että liiketoiminnan tarpeisiin. Artikkelin kirjoittaja, LINKin toimitusjohtaja Jaakko Anttila, on toiminut koko työuransa integroidun kehittämisen parissa.
