LINKin muotoilujohtaja Matti Mikkola ja myyntipäällikkö Timo Manner miettivät syntyjä syviä kahvikupposen äärellä. Tällä kertaa mietittiin muotoilijan roolia ja sitä mikä on muuttunut.
Mikä muotoilu?
Muotoilu käsitteenä on valtavan laaja. Sana “muotoilu” liitetään laajasti erilaisiin yhteyksiin: Muotoilua nykypäivänä on esimerkiksi palveluiden, asiakaskokemusten, brändin, liiketoiminnan, työn, tapahtumien, viestinnän ja jopa ilmapiirin muotoilu. “Tietyssä mielessä joskus tuntuu, että sitä käytetään niin paljon, että sanana se jopa kokee tietynlaisen inflaation”, miettii Timo. “Sanalla muotoilu on yhtä monta tulkintaa kuin on tulkitsijaa”, toteaa Matti.
Toteutettavuus kuuluu olennaisena osana suunnittelutyöhön kun puhutaan sarjatuotannosta. Teollisen muotoilijan tärkeä osaamisalue tällöin on prosessien ja valmistusmenetelmien tuntemus. Muotoilijan tehtävänä on mm määrittää miten tuotetta käytetään, miltä se tuntuu ja miltä se näyttää. Tuote on oltava toteutuskelpoinen, järkevä, kestävä, turvallinen, ergonominen jne. Vaaditaan laaja-alaista ymmärrystä. Aika monella LINKin muotoilijalla onkin sekä insinöörin että muotoilijan koulutustausta. Elinkaaren ajan ratkaisut tuotetaan suunnittelupöydällä jo varhaisessa vaiheessa. Teollisella muotoilijalla ja projektitiimillä on mahdollisuus vaikuttaa ja myös vastuu ehdotetuista ratkaisuista.
“LINKin kaikessa tekemisessä korostuu monialaisuus. LINKin muotoilijat ovat osa monialaista asiantuntijatiimiä. Eri koulutustaustat ja ammatillisten kokemukset tuovat rikkauden asiakasprojekteihin. Harvoin kuitenkaan tullaan miettineeksi, että monialaisuus toteutuu myös teollisen muotoilun sisällä. Muotoilijan on omaksuttava monta näkökulmaa miettiessään ratkaisuja: esimerkiksi käyttäjä, käyttöympäristö, valmistus, pakkaus, logistiikka.”, kertoo Matti. Kuten muillakin asiantuntijoilla, myös eri muotoilijoilla osaaminen kallistuu eri osa-alueille: joku on vahvimmillaan konseptointivaiheessa ja toinen teknisessä toteutuksessa. “Teollinen muotoilija on samaan aikaan siis expertti ja moniottelija”, toteaa tähän Timo.
Kun muotoilija hyppää uudelle kentälle, hänen on lyhyessä ajassa imettävä paljon tietoa. Muotoilija haluaa ymmärtää minkä tuotteen ja yrityksen kanssa ollaan tekemisissä, mikä on problematiikka, tuotteen ratkaisujen perimmäinen syy ja mikä on tuotteessa olennaista. “Kun ratkaisuja kehitetään, muotoilijalta vaaditaan “kill-your-darlings” -asennetta. “, muistuttaa Matti. Joskus omasta mielestä paras ratkaisuehdotus ei olekaan asiakkaan mieleen. Toimivin ratkaisu syntyy usein monien ratkaisujen summana.
Mikä on muuttunut?
Teollisten muotoilijoiden toimikenttä on viime vuosina laajentunut merkittävästi fyysisestä digitaaliseen. “Suurimpaan osaan fyysisiä tuotteita ja laitteita liittyy tänä päivänä myös digitaalisuus ja ne on poikkeuksetta suunniteltava kokonaisuutena”, korostaa Matti. Myös tästä perspektiivistä katsoen monialainen yhteistyö on tärkeää. Muotoilijalle digitaalisuus tuo tietysti haastetta, koska on ymmärrettävä digitaalisuuden tuomia vaatimuksia. Toisaalta haasteita ei tarvitse ratkoa yksin, kun ympärillä on monialainen asiantuntijatiimi. Moni muotoilija tosin taipuu myös itse käyttäjäkokemuksen ja käyttöliittymien kehittämiseen tai toisaalta palvelumuotoiluun.
“Jos muuten hyvässä tuotteessa on kehno käyttöliittymä, on koko tuotteen käyttäjäkokemus huono.”, toteaa Matti ja jatkaa “Kaikki tuotteiden tai laitteiden käyttäjät ovat kuluttajia, vaikka ei oltaisikaan tekemässä kuluttajatuotetta.” Tänä päivänä kuluttajilla on vahvoja odotusarvoja siihen, miten tuotteen tai laitteen pitäisi toimia. Kuluttajat ovat tottuneet älypuhelimien ja tietokoneiden myötä teknologian läsnäoloon ja vaativat helppoa ja intuitiivista käytettävyyttä olipa sitten kyse kuluttajatuotteesta tai ammattikäyttöön tarkoitetusta tuotteesta tai laitteesta. Etenkin nuoret sukupolvet ovat syntyneet älypuhelin kädessä ja lyhytjännitteisyys on kulutuskäyttäytymisessä silmiin pistävää. Nuorten sukupolvien selkeä havaittu ominaisuus on sekä esteettisyyden että hyvän käyttäjäkokemuksen arvostus. Somella ja sitä kautta visuaalisella maailmalla on tähän suora yhteys.
Tiedon kerääjä ja kiteyttäjä
“Teollisen muotoilijan rooli projektitiimissä on paitsi tietysti itse muotoilutyö ja ideointi, myös aika usein tiedon kerääjä ja kiteyttäjä. Muotoilija imee tietoa kuin sieni kyetäkseen hahmottamaan kokonaisuutta”, kertoo Matti. “Mitä tarkoitat kiteyttämisellä tässä yhteydessä?”, kysyy Timo. Matti vastaa: “Kiteyttämisellä tarkoitan esimerkiksi sitä, että muotoilija kykenee avaamaan visualisoinnin keinoin auki käyttöskenaarioita ja kuvainnollistaa asiakashaastatteluiden tuloksia. Kuvitetaan se mitä on nähty tai miten voitaisiin toimia. Joskus asiakas voi tarvita pelkästään visualisointipalvelua, mutta tuotekehitysprojekteissa ratkaisujen visualisointi on integraalinen osa muotoilijan työtä. Visuaalisella ilmaisulla helpotetaan paitsi projektitiimin myös asiakkaan kanssa tehtävää yhteistyötä. Teollisen muotoilijan näkökulma kuvalliseen tuottamiseen on erilainen kuin mainostoimiston. Muotoilijan tekemä kuvallinen materiaali palveleekin erinomaisesti asiakkaan sisäistä kommunikointia ja markkinointia”
PS: lukaise lisää juttua visualisoinnista ”Kerro kuvilla ja stressaa vähemmän”
