Taas on se aika vuodesta, kun hyttyset pitävät meitä liikunnallisina, sääennusteet ovat arvausleikki ja koivuvihdat tuovat ripauksen urheilua saunomiseen. Tosin viimemainittuun liittyen saunaterasseilla ympäri Suomen todennäköisesti keskustellaan ikuisesti suomalaisia piinaavasta aiheesta eli onko se löylypiiska nyt sitten vihta vai vasta? Tässä suhteessa Suomi on jakautunut kahteen leiriin – itä vastaan länsi. Etelä-Pohojammaalla löylypiiska on eherottomasti vihta ja koiranleuat tapaakin sanua notta: ”Ensin mennähän saunahan ja sitte syörähän vasta”.
Mutta tarkemmin tutkittuna taitaa noilla löylypiiskoilla oikeastikin olla vähän eroa. Asiantuntijat sanovat, että vihta ja vasta ovat kaksi tyystin eri asiaa!
Diippiä dataa vihdoista ja vastoista
Vastan sanotaan myös olevan kooltaan ja muodoltaan erilainen kuin vihta. Vasta on n.75 cm pitkä ja muodoltaan pyöreä. Vasta sidotaan erillisellä rinkulalla eli pannalla, joka on kädensijan juuressa. Vasta saa mittansa Kalevalasta, jossa sanotaan, että vastassa pitää olla kyynärä karvasta ja vaaksa paljasta, Kyynärä karvasta tarkoittaa, että lehtien osuus pitää olla noin 60 senttiä, ja vaaksa paljasta, että kädensija osuus pitää olla noin 15 senttiä. Tämä tekee vastan kokonaispituudesta noin 75 senttiä.
Vihta puolestaan on 50-55 cm, pitkä ja muodoltaan litteä. Vihta sidotaan sidontavitsalla pujottamalla kädensijan läpi. Vihdassa oksat ladotaan vain kahdelta puolelta, hieman viuhkamaiseen muotoon, lehtien nurjapuoli ulospäin, koska se on karkeampi eikä tartu ihoon saunoessa niin herkästi kuin lehden kiiltävä puoli.
Koivuvihtako ainoa oikea?
Ei ole ollenkaan päivänselvää, että löylypiiska tehdään juurikin koivusta. Vihdoilla on erilaisia terveysvaikutuksia riippuen mistä puusta/kasvista ne on tehty. Koivuvihta ehkäisee tulehduksia ja lievittää lihas-ja nivelkipuja. Koivunlehdissä on saponiineja, jotka toimivat saippuana ja auttavat näin ollen peseytymisessä. Vihtominen irroittaa kuolleita ihosoluja, vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja edistää aineenvaihduntaa. Tuhannen taalan tärppinä mainittakoon, että vihta ja varsinkin koivuvihta auttaa hyttysenpuremien hoidossa.
Vihtoja voit tehdä monista muista puista tai kasveista. Jokaisella on omat terveydelliset vaikutuksensa- Tässäpä muutama vinkki kokeilunhaluisille:
- Tammi: Tammivihta on erittäin kestävä ja varsinkin allergiset voivat käyttää vihtaa koska se on tuoksuton.
- Kataja: Katajavihta saa pintaverenkiertoon vauhtia, paremmin kuin koivuvihta.
- Haapa: Haapavihta sopii reuman ja nivelkipujen hoitoon.
- Pihlaja: Pihalajavihtaa on käytetty rasvaisen ihon hoitoon.
- Lehmus: Lehmus hoitaa herkkää ihoa ja rauhoittaa.
- Eukalyptus: Eukalyptuksen vaikutus on tulehdusta poistava ja antiseptinen.
- Leppä ja Tervaleppä: Lepän vaikutus parantaa haavoja.
- Mänty ja Kuusi: Mänty- ja kuusivihdat sopivat hyvin kipeän selän hoitoon.
- Nokkonen: Nokkonen hoitaa haitalliset aineet ihon kautta pois.
- Mustaherukka: Mustaherukan lehdet antavat saunaan mahtavan aromaattisen tuoksun, lehdillä on myös kosmeettinen vaikutus.
- Horsma: Maitohorsma hoitaa haavoja ja supistaa limakalvoja.
- Yrtit: Yrttivihtaan voi laittaa monia eri luonnonyrttejä ja jokainen niistä vaikuttaa erilailla kansanperinteiden mukaisesti.
Ja sitten vaan hommiin…
Vihtojen ja vastojen tekoaika on yleensä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Vanhan kansan mukaan vihdat piti tehdä talveksi ennen heinätöitä. (Tosin jonnet ei ehkä tiedä, että heinätyöt ei tarkoita nurmikonleikkuuta.) Ennen juhannusta koivunlehdet ovat liian pehmeitä ja heinäkuussa ne alkavat irrota helpommin.
Jokaisen suomalaisen kansallisvelvollisuus pitäisi olla osata tehdä perinteinen vihta tai vasta. Oletko koskaan edes kokeillut? No, eipä hätää, aateekoon syövereistä löytyy kyllä seikkaperäinen ammattilaisen vihdanteko-ohje. Muista kuitenkin, että tarvitset maanomistajan luvan, jos aiot lähteä naapurin mailta oksia riipimään. Muussa tapauksessa saattaa kedolla kirmata kaksi tyyppiä, joista toinen määrää vauhdin ja toinen suunnan.
Aleksis Kivi mainitsi vihtomisesta Seitsemän veljestä -teoksessaan näin:
“Läksivät he kylpemään ja löylyä heitti Timo, paukahtelivat kiukaan mustettuneet kivet ja pilvenä kiiriskeli kuuma höyry ympäri saunan. Kaikin voimin käytteli nyt kukin mäihän pehmeätä, ihanata lehtivihkoansa, he kylpivät ja hautelivat haavojaan, ja kauas kuului saunasta vihtain vinha mätkintä.”
Tähän loppuun vielä lisättäköön kansanviisaus erään LINKin insinöörin ehtymättömästä perinnearkistosta: ”Jos ei ol heilaa helluntaina, ni ny saa saunoo ja vihtoo rauhas”
Nyt ollaankin sitten valmiita lähtemään juhannuksen viettoon ja saunanlämmityshommiin.
